Markkinoilta löytyy useita erilaisia ja eri mallisia telttoja. Sopivan teltan valinta riippuu erityisesti sen suunnitellusta käyttötarkoituksesta, mutta myös budjetilla on luonnollisesti merkitystä. Teltta on aina tietyllä tapaa kompromissi painon ja kestävyyden suhteen, eikä yksi kalleinkaan vaihtoehto ole kaikissa tilanteissa aina paras. Yöpyminen ulkona voi onnistua myös kokonaan ilman telttaa.
Mieti ensimmäisenä teltan käyttötarkoitusta ja vuodenaikoja joissa aiot telttailla
Ennen kaupoille ryntäämistä kannattaa pysähtyä miettimään, mihin ja missä telttaa aikoo käyttää. Kärjistettynä esimerkkinä sillä on valtava merkitys, aikooko teltan kanssa yöpyä muutaman kesäyön lähimetsässä tai vaikka festareilla, vai aikooko teltan kanssa lähteä viikon talvivaellukselle keskelle tietöntä erämaata.
Ensimmäinen kysymys liittyy vuodenaikoihin. Aikooko teltalla yöpyä vain kesällä, kolmena vuodenaikana vai retkeillä myös talvella?
Itselleen kannattaa olla teltan käyttötarkoitusta miettiessä rehellinen. On yleinen virhe ajatella, että jokaisen ostoskoriin lisättävän teltan tarvitsisi kestää usean yön mittainen käyttö suojattomassa avotunturissa keskellä pahinta syysmyrskyä ja miettiä teltan hankinnassa vain teoreettista pahinta mahdollista skenaariota. Pelkän korkean hinnan lisäksi “liian” kestävä ja tukeva teltta saattaa joskus olla turhan painava ja hankala kuljettaa mukana.
Jos telttailua aikoo harrastaa ympärivuotisesti, ei ole lainkaan hassumpi idea ostaa erillisiä telttoja kesä- ja
talvivaelluksille. Silloin kesällä voi käyttää kevyempää ja helpommin mukana kulkevaa telttaa ja talvella suuremman teltan voi sijoittaa esimerkiksi ahkioon. Talvella on sisänsä aika eri hommaa kuin lämpöisemmällä kelillä.
Talvitelttailu: Ohjeet ja vinkit
Vuodenaikojen lisäksi kannattaa miettiä myös käyttötarkoitusta. Mikäli varsinaisen vaelluskäytön sijaan etsii esimerkiksi hyvää paikallaan pysyvää leiriä vaikkapa urheilukisoja varten, kannattaa katseet kääntää leiritelttoihin.
Leiriteltat
Kuinka monta ihmistä telttaan täytyy mahtua?
Toinen hyvin keskeinen valintakysymys liittyy teltan käyttäjien määrään. Tarjolla on laaja valikoima yhden, kahden, kolmen ja neljän hengen telttoja, ja tarvittaessa on olemassa vieläkin suurempia telttoja. Ihmiskäyttäjien lisäksi kannattaa ottaa huomioon, jos haluaa majoittaa teltassa esimerkiksi koiran.
Lajit»Vaellus»Teltat ja majoitteet»
1 hengen teltat
Lajit»Vaellus»Teltat ja majoitteet»
2 hengen teltat
Lajit»Vaellus»Teltat ja majoitteet»
3 hengen teltat
Lajit»Vaellus»Teltat ja majoitteet»
4 hengen teltat
Teltan koon suhteen kahden hengen teltta on usein hyvä idea, vaikka telttailisikin pääsääntöisesti yksin. Kahden hengen telttaan voi tarvittaessa majoittaa vielä kaverin, ja yksi nukuttaessa tilaa on hieman tavallista enemmän. Erityisesti isokokoisille käyttäjille sooloteltat voivat käydä pieniksi yksistäänkin käytettyinä. Toisaalta yhden hengen teltalla voi säästää hieman painon ja pakkauskoon suhteen, jos lisätilalle ei ole tarvetta.
Koon suhteen kannattaa miettiä, aikooko vaelluksella nautiskella enemmän leirielämästä vai onko teltta puhtaasti nukkumista varten. Jos teltassa viettää pidempiä aikoja, on pienestä lisätilasta paljon iloa, mutta nukkumista varten keveys menee usein edelle.
Paljonko telttaan kannattaa käyttää rahaa?
Laadukkaiden telttojen hinnat liikkuvat karkeasti ottaen uutena ostettuna noin 300 ja 1000 euron välimaastossa. Teltan hinnassa näkyvät yleensä paino, telttaan upotettu suunnittelutyö, materiaalit ja yksityiskohdat kuten vetoketjut ja ilmanvaihto. Myös teltan pystytys on usein suunniteltu järkevämmäksi jos teltta on hieman kalliimpi, ja se on usein myös kestävämpi ja huolellisemmin ommeltu.
Teltan hinta määräytyy niin suuresti riippuen siltä vaadituista ominaisuuksista, että on käytännössä mahdotonta sanoa suoraan, paljonko hyvä teltta maksaa. Ostopäätöstä tehdessä kannattaa kuitenkin muistaa, että hyvä teltta voi olla hyvinkin pitkäikäinen hankinta, ja pieni lisä ostohinnassa voi maksaa itsensä takaisin parempina yöunina useina öinä pitkälle tulevaisuuteen.
Tunneliteltta, kupoliteltta vai joku muu?
Yleisimmät vaihtoehdot teltan muodoksi ovat tunneli- ja kupoliteltta. Molemmilla vaihtoehdoilla on hyvät ja huonot puolensa.
Kupoliteltat Tunneliteltat
Tuulensuuntaisesti pystytetyn tunneliteltan etuja ovat hyvän myrskynkestävyyden lisäksi suuri tilavuus sekä usein iso absidi eli eteistila, josta on hyötyä varusteiden säilyttämisessä ja vaikka kokkaamisessa. Tunneliteltan pystyttäminen voi kuitenkin olla hankalaa, sillä se vaatii suuren tasaisen alueen sekä vaarnojen eli telttakiilojen käyttämistä.
Kupoliteltat ovat yleensä itsestään seisovia, eli ne pysyvät pystyssä myös ilman vaarnoja. Näin kupoliteltan voi tarvittaessa pystyttää vaikka avokalliolle. Kupolitelttojen vaatima maapinta-ala on myös usein pienempi ja niitä voi liikutella vielä kasaamisen jälkeenkin, jos alle osui esimerkiksi selkään törröttävä juuri. Kupoliteltoissa absidi on pääsääntöisesti tunnelitelttoja pienempi tai se on jätetty kokonaan pois.
Telttaa ostettaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, kuinka helppoa tai vaikeaa teltan kasaaminen on. Mikäli telttoihin ei pääse tutustumaan tosielämässä, löytyy internetistä useiden suosittujen telttamallien pystytysvideoita. Pitkän vaelluspäivän jälkeen kauan kestävä ja mutkikas pystytysoperaatio voi tuntua yllättävän työläältä, joten yksinkertaisuus on valttia.
Kupolitelttojen kohdalla osassa teltoista on erilliset ulko- ja sisäteltat. Tästä on hyötyä esimerkiksi kesällä, jolloin voi koota pelkän hengittävän sisäteltan suojaksi hyttysiä vastaan, jos sadetta ei ole luvassa. Tällöin telttakaaret tulevat kiinni sisätelttaan, ja teltan pystyttäminen kastumatta sateessa voi olla hankalaa.
Osassa teltoista, kuten suurimassa osassa tunnelitelttoja, telttakaaret tulevat suoraan ulkotelttaan. Silloin pelkkää sisätelttaa ei voi pystyttää itsenäisesti, mutta sen voi halutessa jättää kotiin painon säästämiseksi esimerkiksi hyttyskauden jo päätyttyä. On olemassa myös kokonaan yksikerroksisia telttoja, joita suositaan erityisesti kevytretkeiyssä. Ne ovat keveämpiä, mutta alttiita teltan katosta tippuvalle kondenssivedelle.
Telttakaarien materiaalivaihtoehtoja on kolme. Lasikuituisia telttakaaria käytetään lähinnä halvoissa teltoissa, ja ne hajoavat helposti. Kalliimmista teltoista löytyvät alumiiniset kaaret ovat kestävämpi vaihtoehto, kun taas hiilikuituinen kaari on kevemäpi mutta silti oikein käytettynä kestävä vaihtoehto.
Tunneli- ja kupolitelttojen lisäksi tarjolla on esimerkiksi vaellussauvojen varaan pystytettäviä kevyttelttoja, jotka ovat usein pyramidimallisia, eikä pelkkä tarppikaan ole lainkaan huono vaihtoehto.
Teltan paino ja pakattavuus
Teltan painoon kannattaa kiinnittää paljon huomiota, erityisesti jos teltan kanssa aikoo tehdä pitkiä vaelluksia. Kevytretkeilyyn tarkoitetut niin sanotut ultralight-teltat painavat usein vain noin kilon tai jopa sen alle.
Opas kevytretkeilyyn
Teltan keveys ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että teltta olisi vähemmän kestävä tai muutenkaan huonompi majoite kuin painavampi vaihtoehto. Usein painonsäästöt on saatu aikaan järkevillä muotoiluseikoilla, ylimääräisten ominaisuuksien karsimisella ja materiaalivalinnoilla. “Tavalliset” vaellusteltat joissa painonsäästö ei ole ollut kaikista tärkein asia painavat usein noin 2–2,5 kiloa. Ylli kolme kiloa painava teltta alkaa olemaan jo melkoisen painava vaihtoehto ainakin pidemmille vaelluksille.
Osa teltoista on suunniteltu pakkautumaan mahdollisimman tiiviisti, jolloin ne saa helposti mahdutettua mukaan rinkkaan tai reppuun tai ne sopivat hyvin vaikkapa pyörällä tapahtuvaan bikepackingiin. Osassa teltoista pakkauskoko on puolestaan todella suuri, ja esimerkiksi leiriteltat tai yleensä ahkioon asetettavaksi tarkoitetut isot talviteltat voivat olla lähes mahdottomia kantaa mukana jalkapatikalla.
Tarvitsenko telttaa lainkaan?
Teltta ei ole ainoa tapa viettää yötä ulkona. Hyvässä säässä yön voi viettää vaikka pelkällä retkipatjalla taivasalla, tai riippumatossa loikoillen. Suomesta löytyy myös lukematon määrä laavuja, kotia ja autiotupia, joissa voi yöpyä ilman erillistä majoitetta.
Vaikka aikoisikin nukkua yön laavussa, kodassa tai autiotuvassa, on yleensä järkevää ottaa silti varavaihtoehdoksi mukaan oma majoite. Laavu, kota tai autiotupa voi olla jo valmiiksi varattu, tai matka perille voi osoittautua yllättävän pitkäksi eikä vaellusta jaksa jatkaa perille asti. Silloin omasta teltasta on hyötyä sekä mukavuus- että turvallisuusmielessä. Telttaa tai muuta majoitetta voi myös yrittää pyytää lainalle sellaisen omistavalta tuttavalta tai sukulaiselta.
TOP 10 suosituimmat teltat asiakkaidemme valitsemina
Sinua saattaa kiinnostaa myös
Löydä täydellinen Primus-keitin tarpeisiisi: valintaopas
Oikean keitinvalinta voi tehdä retkistäsi huomattavasti nautinnollisemman (ja maukkaamman). Olitpa yksinvaeltaja, ryhmäretkeilijä tai vaativa tutkimusmatkailija, Primus tarjoaa keittimiä, jotka vastaavat tarpeitasi. Tässä pieni opas valinnan tueksi – erikoiskeskiössä tuoteperheen...
Fjällräven -rinkan valintaopas
Oikean rinkan valinta on avain mukaviin ja tehokkaisiin ulkoiluseikkailuihin. Tässä nopea katsaus Fjällrävenin suosituimpiin rinkkasarjoihin, jotta löydät juuri sinulle sopivan seikkailukumppanin:
Kajka-sarja
Mihin käyttöön: Pitkillekin vaelluksille. Pärjää, vaikka olisi raskaa...
Kuorivaatteet – suojaa säältä ja hengittää
Yhteistyössä RABin kanssa
Kuorivaatteet ovat ulkoilijan luottovarusteita, jotka tarjoavat suojaa sateelta ja tuulelta, säilyttäen samalla hengittävyyden aktiivisessa käytössä. Tässä artikkelissa käymme läpi kuori(takki)tyypit, saumaustekniikat sekä tärkeät tekniset ominaisuudet, ...